Nykyään materiaalipohjaisia sivuvirtoja hyödynnetään erityisesti energiantuotannossa ja eläinten rehuissa.
Tavoitteena on kuitenkin valmistaa korkeamman jalostusasteen tuotteita, joilla saadaan luotua korkeampi
lisäarvo sekä asiakkaille että tuotteiden valmistajille.
Mahdollisuuksia pk-yrityksille
Materiaalipohjaisista sivuvirroista on vähitellen tullut varteenotettavia raaka-aineita. Yritykset voivat
hyödyntää niitä itse tai myydä eteenpäin. Liiketoiminta voi kuitenkin jäädä kannattamattomaksi, jos
sivuvirtojen määrä on alhainen ja logistiikkakustannukset kasvavat.
Ratkaisuna voi olla useamman toimijan virtojen yhdistäminen tai yrityskumppani, jolle pienempikin
sivuvirta on ratkaiseva raaka-aine.
- Esimerkiksi panimoteollisuudessa toinen yritys voi hyödyntää panimolla muodostuvia sivuvirtoja
kuten hiilidioksidia tai mäskiä, kertoo liiketoimintakehittäjä Jukka Selin Lahden seudun kehitysyhtiö
LADEC:ista.
Panimo- ja siideriteollisuuden runsaasti proteiineja, kuituja sekä kivennäisaineita sisältävästä mäskistä
valmistetaan muun muassa koiranruokaa.
Luonnovarakeskuksen Squee-tiimi on puolestaan kehittänyt panimoiden sivuvirtoja hyödyntävän Bo`real-
teknologian. Sen salaisuus piilee sivuvirtojen biofermentoinnissa, jossa tuotetaan korkean
proteiinipitoisuuden tuotteita mykoproteiiniteknologian avulla.
Trendikkäästi ympäristöarvojen kannustamana
Yksi maailmanlaajuinen trendi on sivuvirtojen hyödyntäminen omissa tuotepakkauksissa.
- Suomessa myllyteollisuuden sivuvirtana syntyvää viljankuorta käytetään elintarvikkeiden
pakkausmateriaalina, ja esimerkiksi Päijät-Hämeen viljaklusterissa on tuotettu testierä
mäskipaperia sekä -kartonkia. Lahdessa toimiva Fazer Leipomo teetti myös kaurakuoripussipaperia
leipäpakkauksiin, kertoo Jukka Selin.
Ötökät apuun
Joskus apu sivuvirtojen hyödyntämiseen löytyy yllättävältä suunnalta. Sellainen on hyönteisala, jolle on
povattu kasvavaa merkitystä kiertotaloudessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun EntoTek-hankkeessa
kasvatettiin mustasotilaskärpäsiä, jotka ovat tehokkaita biomassojen käsittelijöitä. Niiden toukat pystyvät
muuttamaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoja jatkojalostettavaan muotoon. Hyvin syöneet toukat
voidaan vuorostaan hyödyntää vaikkapa eläinten rehussa.
Uudet innovaatiot vaativat rahoitusta ja mahdollisesti investointeja. Kiertotalous, biotalous ja kestävä
energia ovat vahvoja teemoja, joille on tarjolla erilaisia tuki- ja rahoitusmuotoja. Ajankohtaisia tukia
kannattaa tiedustella Ely-keskuksista tai Business Finlandilta.
Tutustu muutamiin meneillä oleviin hankkeisiin:
Päijät-Hämeen FoodHub – Päijät-Hämeen ruoka- ja juomateollisuuden sivuvirtojen alueellisten
hyödyntämismahdollisuuksien kehittäminen: Päijät-Hämeen FoodHub | LAB.fi
Waste4Soil – ruokateollisuuden sivutuotteet maanparannusaineiksi: Waste4Soil – Improving food systems
sustainability and soil health with food processing residues | LAB.fi
HämIncent – Hämeestä hyönteiskeskus – tavoitteena rakentaa hyönteisalan kasvua palveleva
osaamiskeskus: HämIncent – Hämeen ammattikorkeakoulu (hamk.fi)
Elintarvike- ja ravitsemustieteet / Helsingin yliopisto:
https://www.helsinki.fi/en/viikki-food-design-factory
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-innovaatiopalvelut/yrityksille-ja-sijoittajille/kaupallistamishankkeet
Teksti: Cordial Communications / KIKE-hanke
KIKE
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke
1.1.2022 – 30.6.2024, joka välittää elintarvikealan yrityksille uusinta tietoa bio- ja kiertotalousalan
osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä kysynnästä käytettäväksi
ilmastoviisaiden vientituotteiden tuotekehityksessä. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja
ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lue
lisää hankkeesta www.ki-ke.fi , LinkedInissä ja Facebookissa.
