Kiinnostavia näkökulmia, ajankohtaisia avauksia ja uusia ideoita liiketoimintaan
KIKE-hanke uutisoi kansainvälisen ilmastoviisaan elintarvikemarkkinan kehityksestä ja niistä kilpailukyvyn edistämisen mahdollisuuksista, joita bio- ja kiertotalousala tarjoaa. Seuraa uutisia ja hanki evästystä vientisi kehittämiseen! Voit jakaa uutisia omissa tiedotuskanavissasi vapaasti lähteen mainiten: KIKE-hanke.
Kuinka ruoantuotannon arvonlisäpotentiaali muutetaan vientieuroiksi?
Luonnonvarakeskus Luken tekemän selvityksen mukaan ruoka-alan jalostusarvoa voitaisiin
kasvattaa jopa 40 prosentilla nykytasosta vuoteen 2035 mennessä. Arvonlisän
kasvumahdollisuuksia liittyy erityisesti ilmastoviisaisiin kasviproteiineihin, kauraan ja
solumaatalouteen. Voimme jopa yltää kokoamme suuremmaksi ilmastoystävällisten
tuotteiden valmistajamaaksi.
Elintarviketeollisuusliiton uudessa TKI Tiekartassa visioidaan, että vuonna 2030 Suomi on
tuotekehitys- ja investointipanostustensa ja taitavan kaupallistamisen ansiosta älykkään,
taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän elintarviketuotannon kärjessä Euroopassa.
Mutta kuinka tuo asema on maailman markkinoilta saavutettavissa? Arvonlisä on vain
potentiaalia siihen saakka, kunnes asiakkaat tekevät ostopäätöksen.
Vientiyrityksiltä tarvitaan kykyä tuottaa sellaisia korkean jalostusarvon tuotteita, joille löytyy
kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. Tuotteiden pitää tarjota sellaisia hyötyjä, että
asiakkaat haluavat maksaa niistä enemmän.
Mitä uusia keinoja on löydettävissä asiakashyödyn lisäämiseen?
Vientituotteista kannattaa muodostaa tuotekonsepteja yksittäin myytävien tuotteiden sijaan.
Asiakkaalle on enemmän lisäarvoa tuottavaa, jos hän pääsee tutustumaan vaikkapa
kokonaiseen kaurapohjaiseen, hyvinvointia edistävään ruokavalioon ja sen toinen toisiaan
tukeviin tuotteisiin, kuin hankkia yksittäisiä aamiaismuroja.
Suomalaiset ovat hyviä kaikessa, missä tarvitaan kustannustehokasta tuotantoprosessia,
korkeaa tuoteturvallisuutta ja kykyä nostaa pohjoisen luonnon maut esille uniikilla tavalla.
Suurta lisähyötyä sekä valmistajille, että asiakkaille voi tuottaa esimerkiksi korkeamman
hintaluokan premium private label -tuotteiden valmistus ulkomaisille bränditaloille tai
tuotteiden tarjoaminen ruokapalvelusektorille, laadukkaisiin kansainvälisiin hotelleihin,
ravintoloihin ja kahviloihin.
Kirjoittaja: Eeva-Liisa Lilja
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE)-hanke nostaa esiin
mahdollisuuksia, kuinka ilmastoviisaista elintarvikkeista luodaan kilpailukykyisiä
vientituotteita. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. www.ki-ke.fi
Mallia ruokavientiin: Eataly tuo laatua lautaselleitalialaisittain
Elämykselliset Eataly-myymälät ja verkkokauppa toimivat vientiväylänä italialaisille tuotemerkeille.
Ideaa voisi hyödyntää myös suomalaisten elintarvikkeiden markkinoinnissa ja viennissä.
Suomessa halutaan löytää uusia keinoja viedä pienten elintarvikevalmistajien tuotteita maailmalle. Tätä
ajatellen KIKE-hanke perehtyi italialaisen Eatalyn vientikonseptiin.
Alkuperä on yksi näkökulma, joka voi antaa lisäarvoa tuotteille. “Mutta pelkkä made in Finland ei vielä kerro mitään. Jo pohjoinen on mielikuvissa paljon kiinnostavampi. Siitä on hyviä elementtejä kerrottavana, sellaisia, joita on vaikea saada niist
Pienestä liikkeelle
Ajatus uraauurtavasta italialaisten ruokien myymäläverkostosta kypsyi 2000-luvun alussa Slow Foodin
syntyseuduilla. Piemontesta kotoisin oleva Oscar Farinetti halusi luoda konseptin, jossa italialainen
ruokakulttuuri ja elämyksellisyys kohtaavat.
- Farinetti teki yhteistyötä Slow Food -liikkeen kanssa. Hän etsi verkostoonsa laadukkaiden ja
vastuullisesti tuotettujen ruokien ja juomien valmistajia. Työ alkoi pienen yritysryhmän voimin,
kertoo kansainvälisen viennin asiantuntija, Finnica Consultingin Jenni Mäkipää.
Viisi vuotta myöhemmin ensimmäinen Eatalyn myymälä avasi ovensa vanhassa likööritehtaassa Torinossa.
Tänä päivänä korkealaatuiseen ruokaan keskittyvällä yrityksellä on verkkokauppa sekä 45 myymälää eri
puolilla maailmaa. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 13,5 miljoonaa dollaria.
- Ostosten teon lisäksi asiakkaat voivat nauttia italialaisen keittiön herkuista ravintolassa tai
osallistua vaikkapa kokkikouluun, Jenni Mäkipää kuvailee.
Millainen ruokamaa Suomi sitten on?
Eatalyn konsepti on kehitetty vahvan asiakaskokemuksen ympärille.
- Eataly erottuu kilpailijoistaan asiakaslähtöisyydellään. Ja toki Eataly on osannut hyödyntää ”Made
in Italy” -maaimagoa, Mäkipää sanoo.
Konseptoinnista huolimatta myymälät eivät ole toistensa kopioita, vaan elämys voi syntyä vaikkapa
mieleenpainuvan sijainnin ansiosta.
- Esimerkiksi Tukholman myymälä sijaitsee historiallisessa miljöössä useassa kerroksessa ja teemassa
näkyvät alueen lukuisat sillat.
Eatalyn kansainvälinen verkkokauppa perustettiin kymmenisen vuotta sitten. Artesaanituotteita
suklaakonvehdeista tomaattikastikkeisiin ja pastaan voi tilata niin USA:n Arizonasta kuin Suomen Turusta.
Ohjenuorana kestävä kehitys
Eatalyn menestyksen salaisuudet ovat perustuneet sen arvoihin: kestävään kehitykseen, vastuullisuuteen ja
laatuun. Esimerkiksi hankinnoissa suositaan lyhyitä toimitusketjuja ja pienehköjä tuottajia.
Lisäksi yhtiöllä on sekä luonnon monimuotoisuutta tukevia että sosiaalisen vastuun hankkeita. Se myös
vaalii kulttuurihistoriaa tukemalla Leonardo da Vincin maailmankuulun Viimeinen ehtoollinen -maalauksen
restaurointia.
Mallia suomalaisen ruoan markkinointiin ja vientiin
Eatalyn kaltainen konsepti sopisi myös suomalaisen ruoan tunnetuksi tekemiseen ja vientiin. Kansainvälistä
brändiä voisi rakentaa niin konseptoitujen kivijalkamyymälöiden kuin verkkokaupan avulla.
- Puhtaat raaka-aineet ovat suomalaisten tuotteiden valtit. Hyvä ilmanlaatu ja puhdas
tuotantoympäristö eivät ole itsestäänselvyys eri puolilla Eurooppaa, muistuttaa Jenni Mäkipää.
Kirjoittaja: Anu Ruusila, Cordial Communications Oy / KIKE-hanke
Kuva: Pixabay.com
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE)-hanke välittää elintarvikeyrityksille tietoa bio- ja kiertotalousalan osaamisesta ja ilmastoviisaiden elintarvikkeiden kansainvälisestä kysynnästä käytettäväksi vientituotteiden tuotekehityksessä. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. www.ki-ke.fi
Maabrändillä on merkitystä elintarvikeviennille – kun sitä hyödynnetään johdonmukaisesti
“Pure taste from the north, pohjoisen puhtautta, sitä haluaisin tuoda esiin.“
Soya Oy:n toimitusjohtaja Jouko Riihimäki maalailee Suomeen ruoka-alan maabrändiä pohjautuen useamman vuosikymmenen kokemukseensa kaupan ja kuluttajatuotteiden parista sekä elintarvikeviennistä ja -tuonnista. Vuonna 1989 perustetun elintarviketeollisuusyrityksen tuotannosta parhaimmillaan 40 prosenttia on mennyt vientiin Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Aiemmin urallaan Riihimäki toi Suomeen elintarvikealan tuotemerkkejä.
“Pukka-tee, Yogi Tea ja Ecover – silloin mietittiin, mikä niiden lisäarvo on täällä. Millaisia mielikuvia tuotteet luovat ja miksi ne kannattaisi tuoda Suomeen? Myös viennissä kyse on siitä, miten luomme tuotteista mielikuvia muualla.”
Alkuperä on yksi näkökulma, joka voi antaa lisäarvoa tuotteille. “Mutta pelkkä made in Finland ei vielä kerro mitään. Jo pohjoinen on mielikuvissa paljon kiinnostavampi. Siitä on hyviä elementtejä kerrottavana, sellaisia, joita on vaikea saada niistä maista, mistä haetaan halpaa”, Riihimäki sanoo.
“Ruoka-alan maabrändin ajatus ei ole viestiä, että ruoka tulee jostain, vaan viestin pitää olla kuluttajalähtöinen. Pitää kertoa, että tätä saat, maista tätä, tämä on eksoottista ja tässä on jotain enemmän.”
Vientikaupan vahvuudet pitää osata viestiä
Elintarvikeviennin tukemisessa maakuvan kehittämisen avulla ei kuitenkaan ole kyse vain sen viestimisestä, millainen maa Suomi on. Olennaista on pystyä kiteyttämään juuri ne kriittiset erottautumistekijät ja valituille kohderyhmille merkitykselliset arvot, joita Suomen ruokaviennissä ylipäätään kannattaa korostaa ja viestiä.
“Maabrändi on tärkeä ennen kaikkea ohjaamassa ja tukemassa vientituotteiden brändejä ja antamassa yhtenäisen pohjan mielikuvien rakentamiselle”, kertoo Kubo Creative Agencyn luova johtaja Markus Frey, jonka käsissä uudistui vastikään koulutuksen Suomi-brändi Study in Finland.
“Mitä enemmän Suomesta tulevien brändien tarinoissa ja viesteissä on yhtymäkohtia keskenään ja myös laajemmin Suomen maabrändin kanssa, sitä vahvemman mielikuvan pystymme maastamme luomaan – ja sitä enemmän myös vientituotteemme hyötyvät lähtömaahan liitetyistä mielikuvista”, Frey sanoo.
Mitä uusi maabrändi voisi elintarvikeviennille antaa?
“Maakuvan tehtävänä on antaa lisäarvoa, joka pitää pystyä hinnoittelemaan tuotteisiin. Emme ole halvin emmekä tule olemaan, emme me Suomessa pärjää pelkässä kustannustekijäkilpailussa. Mutta jos mennään lisäarvokilpailuun ja siihen, miten kerrotaan puhtaudesta, ruokaturvasta ja rehellisyydestä, aletaankin pärjätä”, Jouko Riihimäki sanoo.
Suurin menestyspotentiaali ruoan vientimarkkinoilla onkin tunnistettu kapeille ja maksukykyisille kuluttajasegmenteille suunnatuille, korkealaatuisille ja pitkälle jalostetuille erikoiselintarvikkeille.
“Jalostusarvoa nostettaessa brändit ja tarinat ovat erittäin kriittisiä. Suomalainen elintarvike ei ole pelkästään premium- vaan myös lisäarvotuote. Se lisäarvo pitää osata viestiä”, Riihimäki toteaa.
Vertailukohtaa voi hakea vaikkapa Irlannin Origin Green -kestävyysohjelmasta, joka brändää irlantilaisia elintarvikkeita ja juomia kansainvälisesti kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisina. Samalla se antaa ruoka-alan yrityksille valmiuksia vastata maailmanlaajuisten kuluttajamarkkinoiden kehittyviin kestävän kehityksen tarpeisiin ja vaatimuksiin.
Millainen ruokamaa Suomi sitten on?
“Asiakkaat hakevat hyvää kumppanuutta ja tiettyjä lisäarvotuotteita tiettyyn kategoriaan. Siksi Suomi-kuva pitää miettiä kohderyhmä edellä. Miksi voitaisiin päästä saksalaisen lautaselle?”, Jouko Riihimäki kysyy.
“Meidän vahvuutemme on yhdistelmä erilaisia hyvän elämän ja tuotetun lisäarvon elementtejä, joita pystymme tarjoamaan persoonallisella twistillä”, Markus Frey korostaa.
Brändien rakentamisessa on kyse ennen kaikkea erottautumisesta ja tunnesiteen luomisesta.
”Suomeen yhdistyy maailmalla mielikuvia metsistä ja puhtaasta luonnosta, hyvinvoivasta vakaasta yhteiskunnasta ja onnellisuudesta, mutta myös tietystä kansallisesta omalaatuisuudesta. Esimerkiksi Study in Finland -brändityössä kutsuimme tätä omalaatuisuuttamme englanninkielisellä termillä ‘quirky’”, Frey toteaa.
“Kansallinen helmasyntimme on turhan usein varman päälle pelaaminen ja rohkeuden puute. Ja kuitenkin kun lähetämme maailmalle Käärijän tai Lordin, meidät otetaan avosylin vastaan.”
Myös Riihimäki peräänkuuluttaa ruoka-alan maabrändiltä rohkeita valintoja.
“Olemme Suomessa turhan tuotelähtöisiä ja varovaisia tekemään valintoja. Kun haemme liikaa konsensusta, viesti jää abstraktille ylätasolle ja brändistä tulee pliisu: nice, happy, sustainable food”, Riihimäki puuskahtaa. “Jos vaan viestitään, että ‘terveisiä täältä ja kaikkea hyvää kaikille’, se on kuin hiiren vinkunaa, joka ei kuulu mihinkään. Pitää unohtaa se, että olemme pieniä ja kaukana ja sen sijaan nostaa rohkeasti esiin suomalaista spirittiä.”
Teksti: KIKE-hanke
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE)-hanke välittää elintarvikeyrityksille tietoa bio- ja kiertotalousalan osaamisesta ja ilmastoviisaiden elintarvikkeiden kansainvälisestä kysynnästä käytettäväksi vientituotteiden tuotekehityksessä. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. www.ki-ke.fi
Suomalaisuus ja onnellisuus purevat Saksassa
“Suomi on saanut nostetta onnellisten ihmisten maana, jossa on puhtaita ja korkealaatuisia
tuotteita. Tätä kannattaa hyödyntää,” sanoo vuosia maassa toiminut Arja Eisenblätter.
Myös esimerkiksi yhteistyö ystävyyskaupunkien kanssa voisi olla ikään kuin takaovi
markkinaan. Verkostothan ovat jo osin valmiina.
Eisenblätter listaa neljä markkinointikanavaa, joita pienempien yritysten kannattaisi harkita.
Monessa yrityksessä on suomalaisia tai esimerkiksi ruotsalaisia omistajia, jotka ottavat
mielellään suomalaistuotteita portfolioonsa.
Pienet vähittäiskaupat ja erikoistukut
Andersson – Import GmbH (andersson-import.de) on tukkukauppa, joka tarjoaa
elintarvikkeita vähittäiskauppoihin, ravintola-alalle sekä tapahtumiin.
MyEnso-yrityksellä (myenso.de) on verkkokauppa ja TanteEnso-kyläkauppoja ”Taste of
Scandinavia”-tunnuksella. Kenties “Taste of Finland” voisi olla seuraava hittituoteryhmä,
johon useampi suomalainen elintarvikealan yritys voisi tarjota tuotteitaan yhdessä?
Little Finland (littlefinland.de) on suomalaistaustainen konsepti, jolla on niin myymälä,
verkkokauppa kuin kahvilakin. Yhteydet hoituvat suomeksi, joten omia tuotteita on helppo
saada markkinatestaukseen.
Joulutorit
Suomalaistuotteita joulutoreille tuo kainuulaistaustainen perheyritys Kalevala Spirit
(kalevalaspirit.de), jolla on joulutorikokemusta Saksasta yli 20 vuotta. Verkkokauppa on
nimeltään northings.de.
Saksan joulutoreille voisi suomalaistuotteiden osastoja rakentaa yhdessä esimerkiksi Little
Finland -tiimin kanssa. Joulutorien suosio säilyy herkkujen hankintakanavana Saksassa
vuodesta toiseen.
Erikoismessut
Pienemmillä messuilla verkostoituminen on suuria messuja helpompaa. Bio Messen
(biomessen.info) -tapahtumia on useita eri puolilla Saksaa.
Esimerkiksi Genuss Gipfel (genussgipfe.eu) -messuilla vierailee ammattilaisia
herkkukauppa-, catering- ja hotellialoilta.
Spesiaalituotteisiin erikoistuneet verkkokaupat
Myeatnordic (myeatnordic.com) on kiinnostunut innovatiivisista tuotteista. Nordic Whispers
(nordic-whispers.ch), sveitsiläinen verkkokauppa etsii valikoimiinsa pienten yritysten
laatutuotteita. Finnart (finnart.ch) on kivijalkakauppa ja verkkokauppa.
Apua oman markkinakanavan löytämiseksi kannattaa pyytää KIKE-hankkeen ulkomaisessa
verkostossa mukana olevilta viennin ammattilaisilta. Heillä on usein vuosien kokemus
omasta asemamaastaan, sen markkinatilanteesta, säädöksistä ja trendeistä.
Teksti: Leena Filpus, Kubo Oy / KIKE-hanke
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen
tiedonvälityshanke 1.1.2022 – 30.6.2024, joka välittää elintarvikealan yrityksille uusinta tietoa bio- ja
kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä
kysynnästä käytettäväksi ilmastoviisaiden vientituotteiden tuotekehityksessä. Toteuttajana toimii
Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Rahoittaja: Manner-
Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lue lisää hankkeesta www.ki-ke.fi , LinkedInissä ja
Facebookissa.
Huippulaatua metsistämme maailmalle
Huippulaatua metsistämme maailmalle
Pohjolan luonnon premium-tuotteiden h-hetki on tässä ja nyt. Korkean jalostusasteen lopputuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla ja luonnontuoteala on osa Euroopan vihreää siirtymää. Kansainväliset markkinat valloitetaan korkean lisäarvon tuotteilla, tiiviillä yhteistyöllä ja erottuvalla viestinnällä.
Kun Eija Vuorela astuu ulos kotiovestaan, häntä ympäröivät Sallan metsät ja pohjoisen luonnon runsaat antimet. Luonnontuotteet ja alan kehittäminen ovat Vuorelan henkilökohtainen intohimo. Niiden parissa hän on tehnyt pitkän työuran, erikoistuen metsäluomuun. Hän näkee metsissä valtavan, edelleen alihyödynnetyn potentiaalin.
- Metsien monikäyttö tarjoaa puun tuotannon ohella myös monipuolisempaa tulonmuodostusta metsänomistajille. Puhtaille ja laadukkaille luonnontuotteille olisi enemmänkin kysyntää vaikkapa terveystietoisten kuluttajien parissa, luomulaatuisena tietysti, Vuorela sanoo.
Premiumvaltit esiin
Suomalaisten marjojen ja muiden luonnon antimien aromikkuutta kannattaa tuoda rohkeasti esiin. Esimerkiksi maailman suurimmilla Biofach -luomumessuilla Vuorela kertoo myyntiä syntyvän erityisesti marjojen sisältämien arvokkaiden ainesosien ja luomulaadun ansiosta. Arktisella laadulla erotumme niin kanadalaisista kuin Itä-Euroopan kilpailijoista.
Myös yrityspalveluiden päällikkö Marko Ämmälä Suomen metsäkeskuksesta kokee, että suomalaisten luonnontuotteiden arvo ansaitsisi tulla reilummin esiin.
- Puhtaat pohjavedet, ilmasto ja metsät ovat lyömätön etu kilpailijamaihin verrattuna.
Lisäksi maakuva puhuu puolestamme. Raaka-aineiden väärennökset ovat maailmalla yleisiä, mutta Suomi koetaan luotettavana yhteiskuntana.
- Jos Suomesta tulee luomusertifioitu tuote, siihen luotetaan, Ämmälä sanoo.
Jalostuksen avulla lisätuloa
Metsämarjat osataan nykyisin jalostaa monipuolisesti ja vientikin vetää. Sen sijaan sieniä, luonnonyrttejä ja puupohjaisia raaka-aineita – kuten pihkaa, kerkkiä, lehtiä ja mahlaa – voitaisiin hyödyntää enemmän.
- Olemme luonnontuotekuviossa häkellyttävän heikkoja. Koneellisia innovaatioita keruuseen on jo, ja niitä pitäisi tavoitella yhä enemmän, sanoo Marko Ämmälä.
Tällä hetkellä on vasta raapaistu pintaa. Esimerkiksi kuusenkerkkien hyödyntäminen toisi tervetulleita lisäansioita metsänomistajille ja samalla metsäluonto ”kiittäisi lisähehtaareista”.
Ämmälä mainitsee esimerkin Kauhavalta, jossa lisätuloja kantohintaan on saatu jalostamalla energiapuusta kuorittua männynkuorta terveyslisissä käytettäväksi uutteeksi. Energiapuun hinta voi tällöin nousta jopa 50 prosenttia.
Kokonaisvastuu painaa liikaa
Suomesta löytyy maailmanluokan erikoisosaamista luonnontuotealalta. Taho, joka kokoaisi eri näkökulmien edustajat samaan verkostoon, kuitenkin puuttuu.
- Mikä siis olisi veturi, joka toisi eri osaamisen alueet samaan arvoketjuun, Vuorela peräänkuuluttaa.
Vastuu koko hankintaketjusta jää helposti jalostavan yrityksen harteille, ja useimmiten kokonaisuus on liian suuri yhdelle toimijalle.
- Ideoinnin ja suunnittelun sijaan resurssit menevät raaka-aineen saannin turvaamiseen. Tilannetta voi verrata autotehtaaseen, joka valmistaisi renkaatkin itse, Ämmälä kuvailee.
Yhtälöstä puuttuvat usein myös liiketoiminnan ja markkinoinnin kovat osaajat, joita ilman viennin tavoitteet eivät toteudu.
- Totuus on, että monen hyvän suomalaisen tuotteen arvo hupenee markkinoilla puutteellisen toiminnan ja esittelyn seurauksena, pitkään elintarvikeviennin parissa työskennellyt Eeva-Liisa Lilja Fennopromo Oy:stä sanoo.
Toisin sanoen laatua ei ole, ellei se näy. Uniikkien raaka-aineiden arvon pitää näkyä pakkauksissa, markkinointimateriaaleissa, jakeluväylien valinnoissa eli kaikkialla, missä tuote kohtaa asiakkaan.
Yhteisen vision alle
Kansainvälisillä markkinoilla on kysyntää puhtaista luonnon raaka-aineista valmistetuille premium-tuotteille. Trendi näkyi maailman suurimmilla Anuga 2023 -elintarvikemessuilla Saksassa.
- Tämän hetken menestystuotteita yhdistää kolme tekijää: vastuullisuus, nautiskelun ja herkuttelun tarpeen huomiointi sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät ominaisuudet, Eeva-Liisa Lilja summaa.
Menestysreseptin ainekset löytyvät luonnontuotteistamme. Jotta niiden vienti onnistuisi, tarvittaisiin leveämpiä hartioita. Vaikkapa kuusenkerkkää sisältävän juhlajuoman tuottajat voisivat lyöttäytyä yhteisen brändin alle.
Yhteistyölle myös eri alojen toimijoiden välillä olisi vielä paljon tilaa. Yhdistämällä luonnontuotteita hyvinvointipalveluihin, terveyteen tai matkailuun luotaisiin aivan uusia liiketoimintamalleja.
- Tällaisen toimintamallin toteutumiseksi tarvitaan yhteinen näkemys ja konkreettiset toimenpiteet, Ämmälä toteaa.
Olisiko aika kokoontua luonnontuotealan kansainvälistymisen strategian äärelle, saman pöydän ympärille?
Artikkelin asiantuntijat:
Eija Vuorela, asiantuntija, Youngfour Oy
Marko Ämmälä, yrityspalveluiden päällikkö, Suomen metsäkeskus
Eeva-Liisa Lilja, Fennopromo Oy; KIKE-hanke
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke 1.1.2022 – 30.6.2024, joka viestii uusista mahdollisuuksista ilmastoviisaan viennin edistämiseen. www.ki-ke.fi.
Taustamateriaalia:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/tulevaisuuskatsaus-luonnontuotteet.pdf
Hankkeen tuottamat aineistot – KIKE-HANKE (ki-ke.fi)
Kirjoittaja: Anu Ruusila, Cordial Communications Oy / KIKE-hanke
Pienten ja aloittavien vientiyritysten kansainvälistyminen hyötyy yhteistyöstä
Teksti Leena Filpus / Kubo
Miten ilmastoviisas elintarvikeyritys löytää oman myyntikanavansa maailmalta, kun sen tuotemäärät ja -volyymit ovat pieniä ja hintakin usein bulkkituotetta korkeampi? Entä tuoko ilmastoviisaus lisäarvoa? Ja ennen kaikkea, miten kiinnostavaan myyntikanavaan ylipäätään päästään?
Myyntikanavat ovat muutakin kuin vähittäiskauppaa tai teollisuutta, muistuttaa KIKE-hankkeen vetäjä Eeva-Liisa Lilja.
“Parhaimmillaan vähittäiskauppa tarjoaa suuria myyntivolyymeja, mutta etenkin pienillä erikoistuotteilla, niukasti saatavilla olevalla luksuksella, myyntikanavia on muitakin. Erikoisliikkeissä ja shop-in-shop myymälöissä ilmastoviisaat tuotteet erottuvat myös bulkkia paremmin”, Lilja sanoo.
Erityisesti Lilja toivoisi suomalaisyritysten panostavan uudenlaiseen yritysyhteistyöhön ja näyttäytyvän maailmalla ryhmänä. Myös se toisi toivottua volyymia ja myös uskottavuutta ostajan silmissä.
“Meillä ei oikein ole totuttu siihen, että yritykset, etenkään samalla toimialan, tekisivät aidosti yhteistyötä. Esimerkiksi toinen toisiinsa liittyvistä tuotteista voitaisiin muodostaa yhteisiä vientibrändejä, jossa tuotteita markkinoidaan yhtenäisellä ilmeellä ja markkinointiviestillä. Maabrändin markkinoinnissa voisimme ottaa esimerkiksi Irlannista, jossa on vahvaa elintarvikevientiä saman lipun alla”, Lilja sanoo.
Lilja painottaa myös, että pienenkin yrityksen kannattaisi yksittäisen tuotteen markkinointiponnistelujen sijaan panostaa kokonaiseen tuotekonseptiin ja hyvään tarinaan. “Eihän Ikeakaan myy tuoleja ja pöytiä, vaan kokonaista aamuhetkeä!”
Valmiutta ketteriin käänteisiin
Suomalaisyrityksiltä saattaa myös unohtua, että kansainväliset markkinat ovat Suomea dynaamisemmat ja käänteet voivat olla nopeita. On oltava luova, ketterä ja kokeileva.
“Aikaa ei esimerkiksi kannata tuhlata junnaaviin neuvotteluihin: jos tuotteen myyntineuvottelut tyssäävät vaikkapa hintaan, on hyväksyttävä, ettei tuotekonsepti sovi juuri tälle markkinalle tai myyntikanava on väärä. Sitten on keksittävä muuta.”
Apua oman markkinakanavan löytämiseksi kannattaa pyytää esimerkiksi KIKE-hankkeen ulkomaisessa verkostossa mukana olevilta viennin ammattilaisilta. Heillä on usein vuosien kokemus omasta asemamaastaan, sen lainalaisuuksista, säädöksistä ja trendeistä.
“Heidän kanssaan pääsee sparraamaan, sopisiko juuri oma tuote tuolle markkinalle ja mikä myyntikanava istuisi parhaiten. Maahantuojat järjestävät mielellään esimerkiksi tuotemaistajaisia ostajille, esittelevät suomalaistuottajia paikallisille toimijoille ja auttavat yhteistyöverkoston muodostamisessa. Paikallistuntemus ja osaaminen ovat äärimmäisen arvokasta juuri pienille elintarvikeviejille. Kaikkea ei tarvitse ja kannata tehdä yksin”, Lilja sanoo.
KIKE-hankkeen huhtikuun Markkinakatsaus kysyi täsmävinkit viennin asiantuntijoilta, mihin juuri pienten ja vientiuransa alkutaipaleella olevien elintarvikeyritysten kannattaisi markkinoinnissaan panostaa. Mukana olivat suomalaisasiantuntijat Saksasta, Etelä-Koreasta, Italiasta, GCC-maista ja Isosta-Britanniasta.
Asiantuntijoiden esitykset ovat löydettävissä KIKE-hankkeen verkkosivuilta ja ne voi myös kuunnella jälkikäteen KIKE 5. Podcastista, joka julkaistaan kevään aikana.
Teksti: Leena Filpus, Kubo Oy / KIKE-hanke
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE)
on valtakunnallinen tiedonvälityshanke 1.1.2022 – 30.6.2024, joka välittää elintarvikealan yrityksille uusinta tietoa bio- ja kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä kysynnästä käytettäväksi ilmastoviisaiden vientituotteiden tuotekehityksessä. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
Pienen elintarviketuottajan kannattaa tähdätä korkealle
Suomi tarvitsee pärjätäkseen inflaation ja maailmanlaajuisten kriisien keskellä vientituloja ja
kasvua. Sitä peräänkuuluttaa myös Suomen hallitus, joka on nostanut hallitusohjelmassaan
tavoitteeksi kaksinkertaistaa elintarvikeviennin arvo vuoteen 2031 mennessä.
Mutta millä reseptillä yritykset pääsevät vientimarkkinoille vielä vahvemmin ja laajemmalla
joukolla? Kuluttajatuotteiden vienti on kasvanut kohtuullisen hitaasti.
Yrityksillä on perinteisesti ollut käytössään neljä strategiaa kansainvälisille markkinoille
tähdätessään: raaka-aineiden vienti, panostaminen kotimaassa brändättyihin
kuluttajatuotteisiin, satsaaminen HoReCa-sektoriin tai private label -vienti.
Eri strategioilla on hyvät ja huonot puolensa. Raaka-aineiden vienti teollisuudelle on helpolta
tuntuva ratkaisu, mutta silloin menetetään tuotteiden jalostamisesta saatava lisäarvo ja
korkeampi hinta. Yrityksen omalla brändillä kuluttajatuotteiden vieminen puolestaan vaatii
isoja vientiponnisteluja, kuluttajamarkkinoinin vahvaa tuntemusta ja suuria panostuksia
kansainväliseen markkinointiin. Ja jos tuote itsessään sopii vientimarkkinaan, saattaa
ongelmia tulla volyymipaineista. Osa elintarvikealan yrityksistä löytää oman vientioksansa
HoReCa-sektorilla.
Yhä kiinnostavampi reitti etenkin pienemmille elintarvikealan yrityksille onkin satsaus privat
label -vientiin ja erityisesti hintapisteeltään korkeamman luokan premium private label –
sektoriin. Miksi näin?
Private label -markkina kasvaa voimakkaasti
Private label -tuotteilla tarkoitetaan kaupan omia merkkejä eli tuotteiden valmistamista
asiakkaan omalla tuotemerkillä asiakkaan myyntikanaviin. Valmistuttaja voi olla jokin
keskusliike tai toisen brändin omistaja. Suomalaisille tuttu private label -tuotebrändi on
esimerkiksi Pirkka, jolla on peruslaatuisten tuotteiden lisäksi myös korkeamman laatuluokan
Pirkka Parhaat -brändi.
Private label -vienti kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti kokeneempia elintarvikealan viejiä,
sillä markkina kasvaa voimakkaasti. Viimeisten 10 vuoden aikana private label -toimiala on
kasvanut eniten vähittäiskaupan alalla.
“Private label -tuotteiden markkinaosuus Euroopassa on 30–40 prosenttia useammassa
Euroopan maassa. Suomessa osuus on yhä alle 30 prosenttia”, suomalaisyrityksiä
vientimarkkinoilla auttavan nSight Oy:n Tommi Pelkonen sanoo.
Private label -markkinan kasvun arvioidaan myös jatkuvan ja vähittäiskaupan koko
toimintamalli muuttuu ajan myötä.
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kuluttajat arvostavat yhä enemmän private label –
tuotteita. Kuluttajien mielestä kaupan omat merkit ovat vähintään yhtä hyviä tai jopa
parempia kuin brändimerkit. Kulutus onkin siirtymässä kohti kaupan omia merkkejä.
“Esimerkiksi 77 prosenttia saksalaiskuluttajista mieltää, että ostaessaan kaupan omia
merkkejä, ostokset ovat fiksuja, eikä laadussa tarvitse tehdä kompromisseja”, kertoo
Pelkonen.
Löydä oma laatuluokka ja hintapiste
“Private label voikin olla pienemmille yrityksille realistinen ja nopea tai joskus jopa ainoa tie
kansainvälisille markkinoille pääsyyn”, kertoo alan messutapahtumia järjestävä Jukka-
Pekka Inkinen Fennopromo Oy:stä.
Tuotteiden valmistaminen kaupan omille merkeille vaatii useimmiten vähemmän
markkinointi-investointeja kuin toimiminen yrityksen omalla brändillä.
“Tuotteiden tekeminen erityisesti korkean tason premium-kategoriassa vientimarkkinoille voi
olla jopa kannattavampaa kuin toiminta omalla brändillä kotimaassa“, jatkaa Inkinen.
Private label jakaantuu useisiin alaryhmiin kuluttajakysynnän ja -tottumusten, ostovoiman
muutosten ja kilpailutilanteen vuoksi. Suurten volyymien bulkkituotteiden ja
päivittäistavaroiden lisäksi private label -tuotteilla on useita hintapisteitä perustasolta
premium-tason tuotteisiin. Erikoissesonkeja, kuten joulu- tai pääsiäismarkkinoita varten
valmistetaan myös erikoiseriä.
Huippuluokan raaka-aineet ja prosessiosaaminen suomalaisyritysten etuna
Tommi Pelkonen muistuttaa, että edullisemmissa private label -tuoteryhmissä kilpaillaan
volyymin lisäksi myös hinnalla. Tiukimpaan hintakilpailuun ei välttämättä kannata tuhlata
hienoja, puhtaita kestävän kehityksen mukaisesti tuotettuja elintarvikkeita ja Suomen
luonnosta saatavia raaka-aineita.
“Suomi on elintarvikkeiden valmistajana haluttu maa. Meillä on korkean teknologian
osaamista ja resurssitehokkaat valmistusprosessit. Raaka-aineemme ovat puhtaita ja
laadukkaita, laadunvalvonta toimii ja elintarviketurvamme on huippuluokkaa.
Ympäristöosaaminen ja vastuullisuus ovat meillä hyvin hallussa ja Suomella on todellista
kilpailukykyä ilmastoviisaiden elintarvikkeiden kaupallistamisessa premium private label –
kategoriassa.”
Suomalaisyritysten valttina on lisäksi kyky innovoida kuluttajien odotusten mukaisia,
terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja samalla maukkaita ja hyvää mieltä luovia elintarvikkeita.
Ne ovat meidän valttejamme myös premium private label -ryhmässä.
Perusta ja tietämys kuntoon
Private label -markkinaan ei kuitenkaan ole oikotietä. Inkisen ja Pelkosen mukaan
elintarvikealan pk-yrityksillä on vain vähän tai ei lainkaan tietoa premium private label –
kaupan mahdollisuuksia. Tarvitaankin lisää tietoa markkinasta.
Mihin yksityiskohtiin viennin asiantuntijat kiinnittäisivät erityistä huomiota?
“Meillä toimitaan edelleen liikaa tuotelähtöisesti. Asiakkaalla on kiire ja monta rautaa tulessa.
He arvostavat sitä, että saavat vakaan ja innovatiivisen kumppanin, joka osaa toimia
asiakaslähtöisesti ja proaktiivisesti”, Pelkonen sanoo.
Inkinen puolestaan nostaa esille kansainvälisen kasvun verkostot. Niitä on tärkeää rakentaa
ulkomaisiin valmistuttajiin. Esimerkiksi messuilta on mahdollista löytää juuri omille tuotteille
oikeanlaisia ostajia.
“Samalla kannattaa myös opiskella, miten kaupan kansainväliset ostosyklit toimivat
pitkäjänteisesti tai kuinka palveluliiketoimintaa harjoitetaan private label -kaupassa. Mutta
ylipäätään kansainväliseen kasvuun ja vientiin on panostettava riittävästi. Ja työ jatkuu myös
myynti- ja messutoimenpiteiden jälkeen”, Inkinen korostaa.
Pelkosen mukaan tähtäin kannattaa asettaa niin, että toimittaisiin asiakkaan
liiketoimintakumppanina, jolloin päästään kehittämään tuotteita ja markkinaa yhdessä
asiakkaan kanssa. Silloin asiakassuhde on myös ostajalle arvokkaampi ja takaa varmemmin
jatkuvuutta.
Teksti: Viestintätoimisto Kubo Oy/Leena Filpus
KIKE-hanke lyhyesti:
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen
tiedonvälityshanke, joka välittää elintarvikealan mikro- ja pk-yrityksille uusinta tietoa bio- ja
kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä
kysynnästä. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja ympäristöalan
yhteistyöverkoston kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelma.
Ilmastoviisaille premium-elintarvikkeille markkinamahdollisuuksia GCC-maissa
“GCC-maissa on todella potentiaalia. Esimerkiksi Arabiemiraateissa Foodservice- ja horeca-
markkinan on ennustettu kasvavan vuositasolla 15–20 prosenttia aina vuoteen 2025 asti.
Tilanne kuitenkin elää. Juuri nyt inflaatio jyllää myös täällä ja Venäjän hyökkäyssodan
vaikutukset sekä Gazan tilanne näkyvät markkinassa ja myös kauppojen hyllyillä”, sanoo
AAKL Beverages LLC:n Kari Laihonen.
Laihosen yritys on tuonut pohjoismaisia elintarvikkeita GCC-maihin jo vuodesta 2016. GCC-
maihin lukeutuu Arabiemiraattien lisäksi Saudi-Arabia, Qatar, Bahrain, Oman ja Kuwait.
Markkinoinnin mahdollisuuksista kertoo esimerkiksi korkeatasoisten hotellien ja ravintoloiden
määrä: yksin Dubaissa on lähes 100 viiden tähden hotellia ja noin 300 fine dining -ravintolaa.
Abu Dhabissa fine dining -ravintoloita on 25 ja muissa Emiraattien pohjoisosan
kaupungeissa yli 20.
“Kiinnostusta löytyy varmasti premium-tason, puhtaille ja korkealaatuisille elintarvikkeille.
Sellaisia ovat esimerkiksi juuri Pohjoismaissa tuotetut, metsästä ammentavat ilmastoviisaat
elintarvikkeet ja luomutuotteet”, Laihonen sanoo.
Ikean kautta markkinaan
Laihosen suurin asiakas GCC-maissa on Ikea, joka on hyvä esimerkki siitä, miten
food&beverage-bisnes toimii paikallisesti. Ravintolamaailmat ja etenkin Swedish Food
Market -ruokaosastot ovat suurempia kuin mihin olemme Pohjoismaissa tottuneet.
“Tilaa on satoja neliöitä ja ne ovat kasvamaan päin. Toimitamme tällä hetkellä noin 50 eri
tuotetta Ikean ruokaosastoille ja ravintolamaailmoihin. Volyymit riippuvat kaupan koosta.
Alueella on 15 eri kokoista Ikeaa, ja koko tavaratalon liikevaihdosta ruokaosastot ja
ravintolamaailmat kattavat lähes 7 prosenttia.”
Valtaosa Ikeassa myytävistä elintarvikkeista on ruotsalaisia tai ruotsalaislähtöisiä, mutta
Suomi mielletään samaan, Pohjoismaiseen perheeseen.
“Niinpä suomalaistuotteillekin on tilaa GCC-maiden Ikeoissa. On tärkeä myös ymmärtää,
että Ikeoiden ruokaosastot mielletään premium-tason myymälöiksi, ei miksikään
bulkkitavaran jakelijoiksi. Niihin on tulossa myös erilliset luomu-osastot”, Laihonen sanoo.
Luomu ja ilmastoviisaat elintarvikkeet nouseva trendi
Tämän päivän sodat ja pakotteet ovat osataan myös vapauttaneet hyllytilaa niin Ikeoissa
kuin suomalaista Prismaa tai Citymarketia vastaavissa Carrefour-marketeissa.
Suomalaistuotteille olisi nyt ehkä hyvä hetki hakea oma paikkansa markkinoilla.
“Merkillepantavaa on myös Carrefourien luomuosastot. Vielä 2015 luomutuotteita oli esillä
kymmenisen hyllymetriä, nyt luomuhyllyjä on jo 200 metriä.”
Luomu kiinnostaa erityisesti nuorempia ja edistyksellisiä kuluttajia. He arvostavat
nimenomaan Pohjoismaiden puhtaita ja korkeatasoisia tuotteita. Vaikka upporikkaita, joille
hinnalla ei ole mitään merkitystä, asuukin Arabiemiraateissa paljon, keskiluokkakin katsoo
nyt hintaa.
Terveellisyys, puhtaus ja ilmastoviisaus ovat kuitenkin merkittäviä, pinnan alla olevia
trendejä. “On aivan selvää, että näiden tuotteiden menekki kasvaa, kun talous alkaa
uudelleen nousta ja sodat päättyvät. Suomalaistenkin kannattaisi siis olla valmiina ja aloittaa
markkinointi on jo nyt. Jalansijan saaminen vie aikaa.”
Ohituskaista byrokratian rattaissa
“Meidän kauttamme olisi pienemmillekin suomalaisyrityksille ja elintarvikealan osaajille
mahdollisuus päästä kokeilemaan Lähi-idän markkinoita. Ei siis tarvitse vuokrata kokonaista
konttia, voi aloittaa muutamallakin lavalla. Tavoitteena voisi esimerkiksi olla se, että tuotetta
saisi myyntiin vain osaan jotain suurempaa ketjua. Pienemmillä tuotemäärillä myös riskit
ovat pienemmät.”
Ja apua varmasti tarvitaan, sillä byrokratia ja viranomaisvaatimukset ovat kaikissa GCC-
maissa omanlaisiaan. Maahantuonti on todella iso prosessi tuotteiden rekisteröinteineen ja
arabiankielisine teksteineen.
“Suomella on muiden Pohjoismaiden tapaan tällä hetkellä erittäin hyvä maine, joten meillä
on tietynlainen ohituskaista esimerkiksi yritysten ja tuotteiden auditoinneissa, joka vie aikaa
ja on kallista. Maine säästää paljon aikaa ja rahaa, mutta byrokratian kiemurat on
tunnettava.”
Yhteisyrityksillä synergiaetuja
Terveellisyys ja eritoten kaikki kauraa sisältävät tuotteet ovat tällä hetkellä myös todella
nousussa.
“Kaurapitoiset tuotteet ovat kysyttyjä terveystuotteita kaikissa GCC-maissa. Tuotteet, joihin
on lisätty sokeria, ovat saamassa valmisteveron. Ylipäätään ilmastoviisaat ja
fossiilipäästöttömästi valmistetut tuotteet kiinnostavat, samoin jos CO2 on hyvitetty. Mutta
näistä toimista on oltava myös riittävät todisteet.”
Kestävää kehitystä kannattaa korostaa.
Sen sijaan etenkin pientuottajien volyymit saattavat olla markkinaan turhankin pieniä.
“Volyymiä ja toimitusvarmuutta saisi nousemaan esimerkiksi sillä, että muutama yritys
ryhtyisi markkinoimaan tuotteitaan yhdessä. Yhtä lailla synergiaetuja voisi löytyä esimerkiksi
terveysteknologiayritysten kanssa. Paikallisille Arab Health ja Gulfood-messuille voisi
esimerkiksi tulla useamman suomalaisyrityksen voimin esittelemään tuotteitaan.”
Messuilla käy ostajia GCC-maiden lisäksi Afrikkaa ja Kaukoitää myöten.
Teksti: Leena Filpus, Kubo Oy / KIKE-hanke
KIKE-hanke lyhyesti:
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen
tiedonvälityshanke, joka välittää elintarvikealan mikro- ja pk-yrityksille uusinta tietoa bio- ja
kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä
kysynnästä. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja ympäristöalan
yhteistyöverkoston kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelma.
Private label on markkinarako maailmalla
Private label -trendi on valtavirtaa Euroopan markkinoilla. Parhaimmillaan se tarjoaa suomalaisille
premium-tuotteille tuottoisia hyllymetrejä. Markkinaraon täyttäminen vaatii asiakaslähtöisten asenteiden
omaksumista, osaavaa organisaatiota, pitkäjänteisyyttä sekä kykyä innovoida.
Private label -markkinan kehityskaareen on mahtunut monenlaisia vaiheita. Aluksi tuotteet tunnettiin halpamerkkeinä. Sittemmin ne jalostuivat valtavirran kategoriaksi ja omiksi brändeikseen.
- Vahvassa nousussa ovat lisäarvoa tuovat private label -tuotteet, jotka edustavat premium-luokkaa tai jotain erikoiskategoriaa, kuten luomua, vastuullisuutta tai terveellisyyttä. Tähän meillä Suomessa pystytään vastaamaan, kertoo ruokaviennin asiantuntija Juha Korhonen Nsight Oy:stä.
Trendi on selvä. Kaupan omien merkkien osuus eri kategorioissa kasvaa Euroopassa voimakkaasti. Amsterdamin 2023 PLMA -messuilla julkaistun tutkimuksen mukaan useassa maassa näiden tuotteiden markkinaosuus on yli 40 prosenttia. Suomessa osuus jää alle kolmannekseen.
- Private label on kilpailukeino kauppaketjulle. Houkuttelevuus ja valikoiman monipuolistaminen onnistuu käyttämällä omia merkkejä. Siihen tarvitaan hyviä teollisia kumppaneita ja asiantuntijaorganisaatioita, Korhonen sanoo.
Juha Korhosen kollega Tommi Pelkonen nSight Oy:stä on samoilla linjoilla.
- Kuluttajat kokevat tehneensä hyvän diilin ostaessaan kaupan oman merkin tuotteen, hän kertoo.
Esimerkiksi Saksassa toteutettu tuore kuluttajatutkimus kertoo, että kaupan omat merkit koetaan laadultaan yhtä hyvinä, ellei jopa parempina kuin brändimerkit.
Tavoittele kumppanuutta
Tommi Pelkonen näkee, että private label on elintarvikebisneksen kannalta suorastaan elinehto ja kasvun mahdollisuus.
- Private label on palvelu. Siinä menestyäkseen on ymmärrettävä asiakkaan ajattelumaailma, sanoo Pelkonen.
Hän kannustaa pyrkimään pitkän tähtäimen kumppanuuteen.
- Oletko toteuttaja, kehittäjä vai kumppani, jonka kanssa asiakas miettii tuoteryhmän kehittämistä?
Kuinka hyllytila valloitetaan maailmalla?
Kauppaketjut hakevat kykyä vastata hintapaineisiin, mutta myös premium-luokan arjen luksusta. Tuotteiden vastuullisuus ja ilmastoviisaus ovat isoja kilpailuetuja, sertifikaattien on oltava kunnossa ja pakkausten innovatiivisia, joista ei synny hävikkiä.
Pelkonen ja Korhonen muistuttavat, että private label -asiakkaat toimivat hyvin ammattimaisesti. Vaikkapa messut ovat osa strategista ajattelua.
- Tapaamiset sovitaan kuukausia etukäteen. Muistakaa, että asiakas hakee kattavaa palvelua, johon sisältyy niin pakkaus, elämys kuin muu lisäarvo, sanoo Pelkonen.
Suomen näkyvyys alan kansainvälisillä PLMA-messuilla on kasvanut joka vuosi.
- Unelmani on, että suomalaiset ruoka- ja juomatoimijat ovat maailmalla kuin iso haukiparvi, joka ui samaan suuntaan, Pelkonen visioi.
Teksti: Anu Ruusila, Cordial Communications Oy / KIKE-hanke
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke 1.1.2022 – 30.6.2024, joka viestii uusista mahdollisuuksista ilmastoviisaan viennin edistämiseen www.ki-ke.fi.
Sivuvirroista on moneksi
Nykyään materiaalipohjaisia sivuvirtoja hyödynnetään erityisesti energiantuotannossa ja eläinten rehuissa.
Tavoitteena on kuitenkin valmistaa korkeamman jalostusasteen tuotteita, joilla saadaan luotua korkeampi
lisäarvo sekä asiakkaille että tuotteiden valmistajille.
Mahdollisuuksia pk-yrityksille
Materiaalipohjaisista sivuvirroista on vähitellen tullut varteenotettavia raaka-aineita. Yritykset voivat
hyödyntää niitä itse tai myydä eteenpäin. Liiketoiminta voi kuitenkin jäädä kannattamattomaksi, jos
sivuvirtojen määrä on alhainen ja logistiikkakustannukset kasvavat.
Ratkaisuna voi olla useamman toimijan virtojen yhdistäminen tai yrityskumppani, jolle pienempikin
sivuvirta on ratkaiseva raaka-aine.
- Esimerkiksi panimoteollisuudessa toinen yritys voi hyödyntää panimolla muodostuvia sivuvirtoja
kuten hiilidioksidia tai mäskiä, kertoo liiketoimintakehittäjä Jukka Selin Lahden seudun kehitysyhtiö
LADEC:ista.
Panimo- ja siideriteollisuuden runsaasti proteiineja, kuituja sekä kivennäisaineita sisältävästä mäskistä
valmistetaan muun muassa koiranruokaa.
Luonnovarakeskuksen Squee-tiimi on puolestaan kehittänyt panimoiden sivuvirtoja hyödyntävän Bo`real-
teknologian. Sen salaisuus piilee sivuvirtojen biofermentoinnissa, jossa tuotetaan korkean
proteiinipitoisuuden tuotteita mykoproteiiniteknologian avulla.
Trendikkäästi ympäristöarvojen kannustamana
Yksi maailmanlaajuinen trendi on sivuvirtojen hyödyntäminen omissa tuotepakkauksissa.
- Suomessa myllyteollisuuden sivuvirtana syntyvää viljankuorta käytetään elintarvikkeiden
pakkausmateriaalina, ja esimerkiksi Päijät-Hämeen viljaklusterissa on tuotettu testierä
mäskipaperia sekä -kartonkia. Lahdessa toimiva Fazer Leipomo teetti myös kaurakuoripussipaperia
leipäpakkauksiin, kertoo Jukka Selin.
Ötökät apuun
Joskus apu sivuvirtojen hyödyntämiseen löytyy yllättävältä suunnalta. Sellainen on hyönteisala, jolle on
povattu kasvavaa merkitystä kiertotaloudessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun EntoTek-hankkeessa
kasvatettiin mustasotilaskärpäsiä, jotka ovat tehokkaita biomassojen käsittelijöitä. Niiden toukat pystyvät
muuttamaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoja jatkojalostettavaan muotoon. Hyvin syöneet toukat
voidaan vuorostaan hyödyntää vaikkapa eläinten rehussa.
Uudet innovaatiot vaativat rahoitusta ja mahdollisesti investointeja. Kiertotalous, biotalous ja kestävä
energia ovat vahvoja teemoja, joille on tarjolla erilaisia tuki- ja rahoitusmuotoja. Ajankohtaisia tukia
kannattaa tiedustella Ely-keskuksista tai Business Finlandilta.
Tutustu muutamiin meneillä oleviin hankkeisiin:
Päijät-Hämeen FoodHub – Päijät-Hämeen ruoka- ja juomateollisuuden sivuvirtojen alueellisten
hyödyntämismahdollisuuksien kehittäminen: Päijät-Hämeen FoodHub | LAB.fi
Waste4Soil – ruokateollisuuden sivutuotteet maanparannusaineiksi: Waste4Soil – Improving food systems
sustainability and soil health with food processing residues | LAB.fi
HämIncent – Hämeestä hyönteiskeskus – tavoitteena rakentaa hyönteisalan kasvua palveleva
osaamiskeskus: HämIncent – Hämeen ammattikorkeakoulu (hamk.fi)
Elintarvike- ja ravitsemustieteet / Helsingin yliopisto:
https://www.helsinki.fi/en/viikki-food-design-factory
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-innovaatiopalvelut/yrityksille-ja-sijoittajille/kaupallistamishankkeet
Teksti: Cordial Communications / KIKE-hanke
KIKE
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke
1.1.2022 – 30.6.2024, joka välittää elintarvikealan yrityksille uusinta tietoa bio- ja kiertotalousalan
osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä kysynnästä käytettäväksi
ilmastoviisaiden vientituotteiden tuotekehityksessä. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja
ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lue
lisää hankkeesta www.ki-ke.fi , LinkedInissä ja Facebookissa.
