Private label -trendi on valtavirtaa Euroopan markkinoilla. Parhaimmillaan se tarjoaa suomalaisille
premium-tuotteille tuottoisia hyllymetrejä. Markkinaraon täyttäminen vaatii asiakaslähtöisten asenteiden
omaksumista, osaavaa organisaatiota, pitkäjänteisyyttä sekä kykyä innovoida.
Private label -markkinan kehityskaareen on mahtunut monenlaisia vaiheita. Aluksi tuotteet tunnettiin halpamerkkeinä. Sittemmin ne jalostuivat valtavirran kategoriaksi ja omiksi brändeikseen.
- Vahvassa nousussa ovat lisäarvoa tuovat private label -tuotteet, jotka edustavat premium-luokkaa tai jotain erikoiskategoriaa, kuten luomua, vastuullisuutta tai terveellisyyttä. Tähän meillä Suomessa pystytään vastaamaan, kertoo ruokaviennin asiantuntija Juha Korhonen Nsight Oy:stä.
Trendi on selvä. Kaupan omien merkkien osuus eri kategorioissa kasvaa Euroopassa voimakkaasti. Amsterdamin 2023 PLMA -messuilla julkaistun tutkimuksen mukaan useassa maassa näiden tuotteiden markkinaosuus on yli 40 prosenttia. Suomessa osuus jää alle kolmannekseen.
- Private label on kilpailukeino kauppaketjulle. Houkuttelevuus ja valikoiman monipuolistaminen onnistuu käyttämällä omia merkkejä. Siihen tarvitaan hyviä teollisia kumppaneita ja asiantuntijaorganisaatioita, Korhonen sanoo.
Juha Korhosen kollega Tommi Pelkonen nSight Oy:stä on samoilla linjoilla.
- Kuluttajat kokevat tehneensä hyvän diilin ostaessaan kaupan oman merkin tuotteen, hän kertoo.
Esimerkiksi Saksassa toteutettu tuore kuluttajatutkimus kertoo, että kaupan omat merkit koetaan laadultaan yhtä hyvinä, ellei jopa parempina kuin brändimerkit.
Tavoittele kumppanuutta
Tommi Pelkonen näkee, että private label on elintarvikebisneksen kannalta suorastaan elinehto ja kasvun mahdollisuus.
- Private label on palvelu. Siinä menestyäkseen on ymmärrettävä asiakkaan ajattelumaailma, sanoo Pelkonen.
Hän kannustaa pyrkimään pitkän tähtäimen kumppanuuteen.
- Oletko toteuttaja, kehittäjä vai kumppani, jonka kanssa asiakas miettii tuoteryhmän kehittämistä?
Kuinka hyllytila valloitetaan maailmalla?
Kauppaketjut hakevat kykyä vastata hintapaineisiin, mutta myös premium-luokan arjen luksusta. Tuotteiden vastuullisuus ja ilmastoviisaus ovat isoja kilpailuetuja, sertifikaattien on oltava kunnossa ja pakkausten innovatiivisia, joista ei synny hävikkiä.
Pelkonen ja Korhonen muistuttavat, että private label -asiakkaat toimivat hyvin ammattimaisesti. Vaikkapa messut ovat osa strategista ajattelua.
- Tapaamiset sovitaan kuukausia etukäteen. Muistakaa, että asiakas hakee kattavaa palvelua, johon sisältyy niin pakkaus, elämys kuin muu lisäarvo, sanoo Pelkonen.
Suomen näkyvyys alan kansainvälisillä PLMA-messuilla on kasvanut joka vuosi.
- Unelmani on, että suomalaiset ruoka- ja juomatoimijat ovat maailmalla kuin iso haukiparvi, joka ui samaan suuntaan, Pelkonen visioi.
Teksti: Anu Ruusila, Cordial Communications Oy / KIKE-hanke
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke 1.1.2022 – 30.6.2024, joka viestii uusista mahdollisuuksista ilmastoviisaan viennin edistämiseen www.ki-ke.fi.
